Me

Me ollaan Tuulia ja Nelli, sisarukset Espoosta. Me päätettiin laittaa homma kasaan ja ruveta kirjoittamaan yhteistä blogia, koska tuntui siltä. Ja tässä on tulos!

maanantai 30. heinäkuuta 2012

Minä täällä. Taas.


Nellillä on ilmeisesti pitänyt aika kiirettä nyt koko heinäkuun ajan, koska ei se ole ehtinyt tänne mitään postata. Nyt kohta kun koulu alkaa, sekin kyllä varmaan herää ihanaan arkeen ja rupeaa sit herättelemään toivon mukaan tätäkin blogia henkiin. Tällä kertaa teidän pitää kuitenkin vielä tyytyä mun yksinäisiin postailuihin.

Eli syy siihen, että me ei nyt taas olla postailtu tänne pitkään aikaan on, että mulla oli tossa toissa viikolla kauhee kiire koko ajan konffiksen takia, ja Nellilläkin oli ainakin tuhat juttua tehtävänä. Sitten mä ryhdistäydyin ja tein videopostauksen. Se kuitenkin vähän valui hiekkaan, kun mä unohdin mökille kiireessä kun lähdettiin, että video oli vielä latautumassa koneella. Suljin siis koneen ja älysin vasta autossa, että se video nyt jäi.

Tässä nyt kuitenkin kuvia (ja yks loistava video...) sieltä mökiltä. Koko viikko meinas aivan kirjaimellisesti tappaa mut vähintäänkin tylsyyteen, mutta kaikki muut varmaankin nauttivat elämästään kaukana kaikesta ja keskellä hervotonta pusikkoa.



 Nelli pomppas veteen! 

 Meidän patja meni rikki :((

 Päivällä.... 

....ja illalla.




Kuolemantylsä video (mutta hienot maisemat!!!).

Tämmöstä siis täällä... Nelli toivottavasti ehtii postata jotain tässä lähipäivien aikana! 

XXX, Tuulia


sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Videoo :)



Meillä on nyt Nellin kanssa ollut tosi paljon tekemistä, tälläkin hetkellä Nelli on sen kaverin perheen kanssa veneilemässä. Mä taas oon koko päivän maannut sängyssä, datannut, lukenut kirjoja (esim. mopokirjaa, jee!) ja sellasta. Aina kaikki valittaa, että voi kun olis aikaa vaan maata sängyssä ja rentoutua. Mulla sitä aikaa nyt oli, ja oon harvinaisen varma, että sellanen toiminta ei oikeasti sovi mulle. Pelkkä lepäily ja makaaminen tuntuu jotenkin tosi laiskalta ja tylsältä, ja kokonainen päivä tekemättä mitään... Suoraan sanottuna mä olin räjähtää, kun oli niin vähän tehtävää.

Koska mä en nyt oikeasti ole millään maailman luovimmalla päällä, saatte nyt tyytyä tällaseen ihme tekeleeseen, jonka mä äsken kuvasin mun koneen webbikameralla. Anteeksi laatu!