My name is Chanel...

Kun joku sanoo Chanel, mulle tulee heti mieleen musta ja valkoinen, sekä toki huippumuoti. Oon aina jotenkin tykännyt Chanelin luomuksista, sillä niissä on mun mielestä hauskaa leikkisyyttä ja monia ideoita, joita voi itse soveltaa omassa pukeutumisessa. Tänään päätin itse ruveta leikkimään Chanelin tyyliin, ja pitihän mun eilen ostama pitsipaitakin saada käyttöön!

Kuva vähän taisi heilahtaa, mutta ei niin paljon, ettei tosta sais selvää. Siinä on siis mun asukokonaisuuden pohja, eli tuo pitsipaita, valkoinen toppi ja leggingsit. Sinänsä värimaailma pelkästään on jo aika Chanelia.

 Kuinka tästä saa enemmän Chanelia? 

Multa löytyy ihan himasta muutamia juttuja, joilla saa helposti tuotua vähän Chanelia asuun.

Chanelin laukku.

Mun oma laukku himasta. Tää on vaikka kuinka monta vuotta vanha mummolasta löydetty veska, mutta ihan kestävä ja hyvässä käytössä edelleen! 

Coco Chanel piti usein yllään helmiä, joista tuli tavalla jos toisella yksi hänen tavaramerkeistään. 

Mun "vaihtoehtoiset" helmet. Tää on aika runsas koru, eli toimii parhaiten vähän simppelimpien vaatteiden kanssa. Tätä en halunnut kuitenkaan pistää kaulaan, kun vaikutelma olis ollut vähän liian juhlallinen ja runsas pitsipaidan kanssa, joten tyydyin minimalismiin:

En nyt saanut tätä käännettyä toisin päin, mutta tässä on Mavalan koru, jossa on aito helmi ja timantti...

And every girl loves diamonds, right? 

Lopuks lisäsin vähän helmiä vielä korviksilla (H&M iso pakkaus missä myös mustia ja "timantteja" erikokoisina, 4.95€) ja rannekorulla, jossa on mustia ja valkoisia helmiä.

Chanelin massiivisessa tän kevään/kesän muotinäytöksessä nähtiin mm. graafisia muotoja, kuvioita ja rakenteita, mustaa ja valkoista, liehuvia ja kevyitä hameita, sekä toki myös helmiä. 

Sen lisäksi, että mietin tänään paljon pukeutumista, me käytiin äidin ja sen miehen kanssa kiertelemässä sisustuskauppoja Helsingissä. Mokossa on paljon kaikennäköstä yli-ihanaa sisustustavaraa ehkä vähän retrolla ja vanhahtavalla twistillä, ja sitten käytiin muutamassa muussakin liikkeessä ja yhdessä "krääsäputiikissa".

Ehdittiin piipahtaa myös pienessä kuppikakkuja myyvässä kahvilassa ostamassa jokaiselle oma kuppikakku! Tuo mun minttukuppikakku kärsi vähän matkalla, mutta ihan hyvää se oli silti! Kreemi oli tosin aika makeaa, ja sitä oli aika paksulti. Äiti sitä paljon kommentoi, eikä meinannu millään kuunnella mun tilityksiä siitä, että kuppikakuissa kuuluu olla jonkun verran kreemiä! 

Mä ite tykkään aika paljon leipomisesta,  ja kuppikakut ovat tosi helppoja valmistaa, plus, että ne yleensä maisuvatkin hyviltä! ;);)

Ehdittiin vielä viimeseksi K-rautaankin etsiskelemään mun huoneeseen uutta maisematapettia, kun nyt ei ole mun huone kauhean mun tyylinen. Ei sitä kivaa sieltä löytynyt, mutta onneksi on netti keksitty!